Barstow - Los Angeles 214 km

Timo Aheriston syntymäpäiväRoute66 on tänään sitten ajettu. Kilometrejä kertyi 5260 km. Matka alkoi Chicagosta ja päättyi Los Angelesiin. Ryhmällä oli vuokrattuna kahdeksan Harley Davidson moottoripyörää ja kaksi Chevrolet Camaro avoautoa. Ainut ongelma koko matkalla oli minun pyörän kaasukahva, joka uusittiin takuuseen Santa Fen harrikkakorjaamolla.

Sitten se sää, joka aina kiinnostaa. Matkamme aikana paistoi joka päivä aurinko ja sadevaatteita emme tarvinneet.

Tänään lähdimme aamuvarhain kohti Eagleriders moottoripyörävuokraamoa ja olimme perillä noin 11.30, pyörien palautus onnistui nopeaan tahtiin, mutta vielä nopeammin Corvettemiehet selvisivät palautuksesta. Heiltä aikaa meni vain 5 min per auto.

Takseilla hotellille, jossa pidettiin pienimuotoiset muistamiset. Timo Aheristo sai ensin oman lahjan ja myös matkanjohtaja sai kaikkien matkalaisten allekirjoittaman muistoplakaatin. Kiitos paljon.

Hotellilta suuntasimme Route66 tien päätepisteelle Santa Monican upealle rantalaiturille. Samalla laiturilla on myös Forrest Gump elokuvasta tuttu Bubba Gump ravintola, jossa nautimme matkan virallisen päätösillallisen.

Vielä pieni kävelylenkki Santa Monican rantakaduilla ja takseilla hotellille.

Kiitos kaikille matkalaisille mukavasta matkasta ja kiitos kaikille blogia lukeneille.

Life is now!

Jarmo Emppu Nieminen

freelancer matkanjohtaja

PeterPanBike

Vuorien takana meitä odottaa enkelten kaupunki. Vielä parin tunnin ajomatka.

Matkanjohtaja ja pyörä ehjänä perillä. 5260 km navilla mitattuna.

Markku ja Osku kuittaamassa pyörät  pois Eagleridersin toimistossa.
Markku todisti, että yli 5000 km voi ajaa ilman tuulisuojaa nakuharrikalla!

Mika luovuttaa Timo Aheristolle muiston hänen syntymäpäivämatkasta.

Helpottunut ryhmä hotellin edessä. 

Santa Monicassa on virallinen Route66 tien päätepiste.

Ranta kuhisi auringonpalvojia.

Onkohan tämä lintu lentänyt saman reitin kuin me?

Ruokapaikkamme kyltti.

Jari Turpeinen otti tuntumaa rantahietikkoon.

Bubba Gump ravintolan pöydässä oli kyltti "Run Forrest Run"  muistuttuttamassa elokuvasta Forrest Gump.

Kotia kohti. Pidemmälle länteen ei enää pääse, koska tulee meri vastaan.

I'm a poor lonesome cowboy

I've a long long way from home

And this poor lonesome cowboy

Has got a long long way to home

Over mountains and over prairies

From dawn 'til day is done

My horse and me keep riding

Into this settin' sun

I'm a poor lonesome cowboy

But it doesn't bother me

'Cause this poor lonesome cowboy

Prefers a horse for company

Bot nothing against women

But I wave them all goodbye

My horse and me keep riding

We don't like being tied

-Lucky Luke ratsasti myös auringonlaskuun....

The End

Las Vegas - Death Valley - Barstow 577 km

Aurinkoinen aamu Las Vegasissa alkoi hotellin buffet aamupalalla klo 7.30. Huoneiden luovutus toimi tällä kertaa todella nopeasti, kun vanhempi herrasmies tuli tabletin kanssa luoksemme ja kuittasi huoneet luovutetuksi noin viidessä minuutissa. Täytyy muistaa, että casino/hotelli Excaliburissa on n. 4000 huonetta, mutta harvempi Vegasin kävijä lähtee ennen aamuyhdeksää, mutta me olemmekin reippaita poikia.

Ensimmäinen 200 km ajoimme kohti Beatty nimistä kaupunkia, josta käännyimme kohti Death Valleyta. Matkalla ohitimme myös Area51, joka tunnetaan monista elokuvista ja tv-sarjoista paikkana, jossa säilytetään ja tutkitaan ufoja. Me emme kyllä nähneet yhtään maan ulkopuolista elämää. Laskeuduimme merenpinnan alapuolelle ja kuumuus nousi yli 40 Celsius asteeseen. Tällä kertaa vierailimme myös Visitor Centerissä, josta ostimme 10 dollarin liput, jotka oikeuttavat ajamaan Death Valley luonnonpuisto alueella. Toki kukaan ei meiltä lippuja kysellyt matkamme aikana,.

Matkalla pysähdyimme syömään, tankkaamaan ja kuvaustauko pidettiin Badwater nimisessä paikassa, joka on pohjoisamerikan alin, kuivin ja kuumin paikka. Siellä on mitattu yli 50 asteen lämpötiloja.

Pari pysähdystä ja olimme hotellilla pimeän jo tultua iltakahdeksan aikoihin. Nopeasti kamat huoneeseen ja syömään. Jälleen oli hyvät annokset ja tyytyväisinä kävelimme hotellille.Kuumuus ja melkein 600 km teki tehtävänsä ja matkalaiset painuivat suorinta tietä nukkumaan.

Pakkaaminen Las Vegasissa sujui nopeasti. Olemmehan jo sitä harjoitellut.

Area 51 tunnetaan UFO tutkimuksista

Kyltti opasti meidät oikealle tielle.

Pennasen pyörän sivulaukkuun latasimme täyden lastin vesipulloja ja jäitä.

Juoma- ja kuvaustauko Death Valleyssä eli Kuolemanlaaksossa.

Tämän alemmaksi Amerikan matkalla ei enää pääse.

Suola-aavikko paikassa nimeltä Badwater.

Tankit oli syytä olla täynnä, kun lähtee Kuolemanlaaksoon.

Kahvitauko

Saluuna ja edessä nykyajan ratsut.

Las Vegas vapaapäivät keskiviikko ja torstai

 Vapaapäivät Las Vegasissa vietimme kukin omalla tyylillään. Päivät kuluivat uima-altaalla, David Copperfield taikashowssa, ostoksilla, golffaten ja yhteisillä ruokailulla.

Hotellin uima-altaalla

Mika Helaskoski ottaa rennosti

MGM hotellissa esiintyy David Copperfield...

...joten menemme sinne.

Hetki ennen esitystä, kun sai vielä ottaa kuvan. Esityksen aikana kuvaaminen oli tietysti kielletty.

Hard Rock Cafen annokset ovat asiallisen kokoisia.

Hard Rock Cafe Las Vegas on hommannut seinilleen ja vitriineihin paljon Elvis aiheista tavaraa.

Timo Aheriston syntymäpäivää tuli Las Vegasiin juhlimaan myös Timon kaverit Jose ja Seipä.

Excalibur iltavalaistuksessa. Täällä siis asumme.

Pennanen ja Osku tutustuu ostoskeskuksen karttaan heti aamutuimaan.

Tästä pohjoisen Las Vegasin ostoskeskuksesta on vaikea lähteä pois ilman ostoksia, sille kaikenmaailman liikkeitä kyllä on pilvinpimein.

Kanab-Las Vegas 429 km

Aamupala hotellilla ja tien päälle taas. Aamun ja koko matkan hienoin pätkä oli ajaa Zion National Parkin luonnonpuiston läpi menevä tie. Uskomattomat maisemat, tunnelit ja upeat kurvit teki koko ryhmään suuren vaikutuksen. 

Sitten suuntasimme moottoritielle ja ajettuamme sitä noin tunnin matkan käännyimme jälleen pikkutielle ja otimme kohteeksi Hooverin padon. Tämä 30-luvulla rakennettu suuri pato antaa virtaa Kaliforniaan, Arizonaan ja Nevadaan. Huima laitos.

Päivän viimeinen osuus oli moottoritietä ja meitä odotti Las Vegas ja parin päivän loma. Tulee varmasti kaikille tarpeeseen, koska olemme ajaneet pitkiä päiviä. Asumme Vegasissa Excalibur nimisessä hotelli/casinossa. Illalla söimme oman hotellin Steakhousessa.

Zion National Park

Timo ja Mika 

Moottoritie oli välillä ruuhkautunut tietöistä

Hooverin pato

Kuva hotellihuoneen ikkunasta iltavalaistuksessa. Sama kuva aamulla alakuvassa

Page-Grand Canyon-Kanab 407 km

Grand Canyon päivä.


Aamu alkoi karttasulkeisilla. Olin yhtäaikaa hotellin respassa ranskalaisen moottoripyöräilijän kanssa. Suorin tie Grand Canyonille oli poikki ja kysyimme parasta mahdollista kiertotietä. Lähdettiin hotellin henkilökunnan opastamalle tielle ja hyvä kiertotie löytyikin, vaikka navi herjäsi, että ajelette päällystämättömillä teillä.

Viimeiset kaksi tuntia ajoimme aivan upeaa mutkatietä ja olimme perillä Crand Canyonin pohjoisella rinteellä. Ensin menimme näköalaravintolaan syömään ja sitten kalliokierrokselle. Upeat oli näkymät.

Auringon laskiessa ajoimme majapaikkaan, joka tänään sijaitsee Kanab nimisessä kaupungissa. Huomenna matka jatkuu...

Siellä Grand Canyon jo näkyy, mutta vielä piti ajaa yli kaksi tuntia.

Ari Häkkinen on meidän Camaromiehiä, mutta tänään pääsi testaamaan Helaskosken Mikan Harrikkaa.

Pyörä parkkiin ja Häkkinen takaisin Camaroon.

Amerikkalaista ruskaa

Rohkeimmat miehet kipusivat ylimmälle kukkulalle...

...ja lisää rohkeita miehiä.

Timo ja upea Grand Canyon.

Vesa hyppää ja Jari kuvaa.

Jari Turpeinen matkalla kohti näköalapaikkaa

Pohjoispuolelta maisemakuva.

Mainoskyltti huoltoasemalle, josta olisi voinut ostaa vaikka aseen.